Julkisuus kuuluu asiantuntijatyöhön

Asiantuntijatyössä kehitetään uusia toimintatapoja, saavutetaan tutkimustuloksia ja esitellään ajatuksia, joita on tärkeää tuoda esille. Eri alojen ammattilaisten kuuluu tarjota asiantuntemustaan, ja he voivat tehdä sitä oman ammattialansa aihepiireistä sekä koulutuksensa että työkokemuksensa perusteella. On välttämätöntä, että asiantuntijat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun sen eri muodoissa ja kanavissa. Lisää aiheesta

 

Asiantuntijan roolit julkisuudessa

Asiantuntija voi ja saa esiintyä sähköisen viestinnän kanavissa erilaisissa rooleissa, ja hänen pitäisi voida tehdä se pelotta. Asiantuntija voi esiintyä julkisuudessa korostetusti oman ammattikuntansa edustajana, esimerkiksi lääkärinä, tai nimenomaan työyhteisönsä jäsenenä, kuten koulun tai yrityksen työntekijänä. Asiantuntija voi esiintyä julkisuudessa myös yksityisenä ihmisenä, kuten vanhempana tai kansalaisena.
 

 

Voiko häiritsevään palautteeseen varautua?

Kyllä voi. Voit pohtia ja kehittää omaa media- ja somerooliasi eri kanavilla. Voit monin eri tavoin vaikuttaa julkisuutesi määrään ja laatuun samalla huolehtien, ettet turhaan ja väärin perustein rajoita omaa sananvapauttasi.

Tietenkin jokainen voi pohtia myös omia keskustelutaitojaan ja miettiä, kuinka voisi ennaltaehkäistä vihapuheen syntyä suomalaisessa yhteiskunnassa ja omassa lähipiirissään. Huomioi myös, että eri kanaville vakiintuu usein jokin keskustelukulttuuri ja sen mukana virallisuuden tai epävirallisuuden aste, joka on hyvä tuntea.

Varautua voi myös siihen, että ei menettäisi malttiaan. Moni nettihäiritsijä pyrkii nimenomaan yllyttämään kohdettaan. Sanotaan, että mitä internettiin on kerran lähetetty, se sinne myös jää - myös sinun maltilliset ja viisaat kommenttisi, joilla vastaat mahdolliseen ikävään ja asiattomaan palautteeseen.

Testaa oma someroolisi!

Henkilökohtaisuuksiin menevä vihapuhe ei ole milloinkaan oikeutettua

Häiritsevän palautteen iskiessä sekä nopea toiminta että harkinta ovat tarpeen.

Tallenna viestit heti. Sosiaalisen median viestit voivat kadota ja muuntua, siksi ne on otettava talteen heti. Myös sähköpostit, tekstiviestit tai muiden kanavien kautta saamasi viestit täytyy tallentaa, ei hävittää.

Ruutukaappaus on hyvä keino saada tietokoneen tai puhelimen ruudulla näkyvä vihaviesti talteen. Ohjeet ruutukaappauksen tekemiseen voi etsiä internetistä hakemalla laitteen nimellä esimerkiksi "MacBook Air screen shot" tai "Android puhelin ruutukaappaus". Voit myös ottaa kännykkäkameralla kuvan viestistä ja tallentaa sen päivämäärän, kellonajan ja lähettäjän tietojen kera, niin paljon kuin niitä on nähtävillä. Lisäksi häiritsijän mahdollinen someprofiili kannattaa kuvata esimerkiksi rikosilmoitusta varten.

Oletko vaarassa? Toimi heti. Jos uhkaus kohdistuu suoraan sinuun, ota heti yhteys hätäkeskukseen tai poliisiin. Oli uhkaus suora tai epäsuora, tallenna se. Epäsuorakin uhkaus voi täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Ilmoita asiaton viesti verkkosivuston tai sosiaalisen median kanavan ylläpitäjälle ja pyydä poistamaan viesti. Voit myös estää käyttäjän, jonka jälkeen hän ei enää voi lähettää sinulle viestejä tai kirjoittaa sivuillesi. Muista viestien tallennus!

Hae apua, älä jää yksin. Informoi esimiestäsi ja organisaatiotasi. Ei ole yksityisasia, jos asiantuntija saa työhönsä liittyvää häiritsevää palautetta. Vihapuhe voi laajentua ja lähteä vyörymään, jolloin organisaation maine on vaarassa ja nopea reagointi on ehdottoman tärkeää.

Älä menetä malttiasi. Muista, että hyvä käytös ja asiallinen kielenkäyttö ovat aina oma etusi, vaikka keskustelun toisella osapuolella olisivat muita ihmisiä kunnioittavat keskustelutaidot hukassa. Älä lähde vastaamaan viesteihin ennen kuin olet arvioinut tilanteen.

 

Tietenkin loukkaavat viestit tuntuvat pahalta! Asiantuntija voi saada erityisesti sosiaalisessa mediassa yllättäen ja aiheetta vastaansa häiritsevää kohtelua esiinnyttyään ajankohtaisten ilmiöiden tulkitsijana, yhteiskunnallisena keskustelijana tai alaansa koskevan tiedon välittäjänä. Häiritsevää palautetta voi saada myös ilman että itse on lainkaan osallinen vuorovaikutukseen, tai osana tavanomaisia työtehtäviä.

Voimakas tunne aiheuttaa vahvan halun toimia nopeasti. Älä silti vastaa viesteihin vihaisena tai loukkaantuneena, se ei auta sinua eikä vähennä ristiriitoja. Nykyajan työelämässä pitää kehittää tunteiden hallintaa. Tarvitsemme jarruja, joilla estämme harkitsemattoman nopean reagoinnin koettuun uhkaan.

Tunnista tunteesi ja tiedä oma toimintatapasi. Tunteet eivät ole turhia. Ne ovat kehon ja mielen tarkoituksenmukaisia viestejä, joita kuuntelemalla saat vaikeat tilanteet paremmin hallintaasi. Asiantuntija-ammateissa oma identiteetti ja ammatillinen osaaminen kietoutuvat usein vahvasti toisiinsa, mistä syystä työasiat eivät ole “vain” työasioita, vaan tunteet vaikuttavat kaikilla elämänalueilla.

Lue lisää:

Näin tunnistat tunteesi ja tiedät toimintatapasi 

Suututtaako some? Hillitse viha! 

Miksi on tärkeää etsiä työkavereista, ystävistä ja perheestä tukihenkilöitä häirintätilanteessa?

Mikä kanava? Jokainen somekanava on omanlaisensa viestintäympäristö myös vihaviesteille. Tunnista käyttämäsi kanavien ominaisuudet. Toimi kanavan ehdoilla.

Miten kanava vaikuttaa?

Häirintää on monenlaista. Saitko ilkeitä viestejä lukijoilta tai asiakkailta, syytetäänkö sinua asiattomasti, puhutellaanko sinua karkeasti työhösi kuuluvassa viestinnässä? Verkossa ihmiset toimivat rohkeammin, estottomammin ja arvostelukyvyttömämmin kuin kasvokkain. Vaikka häirintä on ehkä turhautumisen ja katkeruuden purkua, sitä ei saa eikä tarvitse hyväksyä. Listaa saamasi epäasialliset viestit ja väitteet. Analysoi viestinnän laatua ja toistuvuutta: käytettiinkö herruustekniikoita, kuten syyllistämistä, hiljentämistä, manipulaatiota tai naurettavaksi tekemistä?

 

Kohdistaako häiritsijä tai vihapuhuja väitteensä sinuun henkilönä? Jos asia jää syrjään ja viestintä keskittyy sinuun, viestintä on väärillä raiteilla. Vihapuhujan tarkoituksena on silloin häirintä, ei keskustelu vaan esimerkiksi solvaaminen ja pilkanteko, leimaaminen tai vaientaminen. Tunnista sinuun henkilönä tai edustamaasi ryhmään kohdistuvan häiritsevän viestinnän muotoja ja keinoja, esimerkiksi seksistinen vihapuhe.  Tunnistatko ryhmäpolarisaatioksi kutsutun toimintakaavan, jossa samanmieliset ihmiset kuulevat vain oman äänensä, toistelevat samoja ajatuksia ja kohdistavat häirinnän omasta ryhmästään eroaviin ihmisiin?

Kohdistuuko viestintä sinun asiantuntemukseesi vai oletko yksi sen kohteista? Onko siis kyseessä nimenomaan sinun näkemyksiesi kumoamiseen pyrkivä häirintä vai mielipiteiden vyöry, jossa olet yksi häiritsevien viestien kohteista? Oletko joutunut mukaan esimerkiksi somekeskusteluun, jossa yksittäiset puheenvuorot eivät välttämättä liity kovinkaan tiukasti toisiinsa? Tunnista isompi kuvio, johon olet tullut mukaan häiritsevien viestien kohteeksi. 

Mitä tiedät viestien lähettäjästä? Onko kohtaamasi häirintä tai vihapuhe anonyymia tai sellaista, jota on vaikea jäljittää? Voi olla vaikeaa määritellä viestinnän osapuolia - kuka on vihapuhuja, ja mihin tai kehen puhe kohdistuu. Vihapuhe voi kohdistua paitsi yksilöön myös työpaikkaan tai ammattialaan, ja se voi olla myös organisaatioiden välistä. Vihapuhuja saattaa myös käyttää keksittyjä nimiä. Vai onko vihapuhuja tunnettu häiritsijä, esimerkiksi tiedetty valeuutisten lähde?

 

Järjestelmällinen ja organisoitu vihaviestintä

Valeuutisointi tai vihaviestintä voi olla henkilökohtaista, mutta se voi myös liittyä jonkin tahon tavoitteelliseen ideologiseen markkinointiin ja taloudellisen edun tavoitteluun, ja se voi olla esimerkiksi valtiollisesti tuotettua disinformaatiota, jonka päämääränä on vaikuttaminen vaikkapa vaaleihin. Valeuutisointia voi myös esiintyä vahvasti puolueellisilla uutissivustoilla sekä sosiaalisessa mediassa melkein missä tahansa.

Vihaviestien kohteeksi joutumisen taustalla voi olla myös niin sanottu doxaus, joka tarkoittaa toisten ihmisten henkilötietojen etsimistä ja luvatonta jakamista julkisuuteen, mitä voidaan tehdä nimenomaan häirintätarkoituksessa. Maalittamisella tarkoitetaan ihmisten usuttamista sosiaalisessa mediassa tietyn henkilön kimppuun, esimerkiksi lähettämään tälle vihapostia. Trollaamisella taas pyritään keskustelijoita kuohuttavaan viestintään esimerkiksi vääriä, provokatiivisia väitteitä esittämällä. Jos trollaus on selvästi rikollista tai tarkoitettu poliittiseen käyttöön, ilmoita siitä poliisille ja pyydä apua tietoturvan asiantuntijoilta.

 

Sananvapaus

Sananvapauden nojalla on oikeus liioitella, provosoida ja käyttää kovaakin kritiikkiä. Myös satiiri tai parodia voi tuntua kohteestaan rajulta, vaikka se on sallittua taiteellista ilmaisua. Asiantuntijalle viestittyjä, asiallisesti perusteltuja eriäviä mielipiteitä tai tieteellisiä kiistoja ei myöskään lueta häiritseväksi palautteeksi. 

Pohdi, käyttääkö häiritsevän palautteen puhuja oikeutetusti sananvapauttaan vai ei. Rajaukset ovat teoriassa helppoja, mutta käytännössä usein vaikeita. Häirintätilanteissa punnitaan toisaalta sananvapauden ja toisaalta yhteiskuntarauhan ja ihmisten oikeusturvan suhdetta. Panettelu ja solvaaminen on aina epäasiallista käytöstä ja tuomittavaa toimintaa.

Jos joku on käyttänyt sananvapauttaan väärin ja lainvastaisesti, teon rangaistavuus selvitetään viime kädessä oikeusteitse nostamalla syyte kirjoittajaa, puhujaa tai tiedon levittäjää vastaan.

Oikeusministeriö on julkaissut käytännöllisen oppaan syrjinnän tunnistamiseksi osoitteessa https://yhdenvertaisuus.fi.

Rikoksen tunnusmerkit

Eri ihmiset kokevat viestit eri tavoin häiritsevinä, ja myös niiden juridinen vakavuus eroaa toisistaan. Yritä arvioida viestinnän uhkaavuutta, loukkaavuutta ja haittaa.

Rangaistavan vihapuheen, verkkovihan tai vihapuherikoksen käsitettä ei Suomessa löydy laista, mutta useat eri lait rajaavat sitä, milloin vihaviesti täyttää rikoksen tunnusmerkit. Esimerkiksi rikoslaissa on useita kohtia, jotka sivuavat tai voivat sivuta vihapuhetta. Niitä ovat mm. kunnianloukkaus (RL 24:9 §), yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8 §), uskonrauhan rikkominen (RL 17:10 §), laiton uhkaus (RL 25:7 §), julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17:1 §) ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11:10 §).

Lain rangaistavaksi määrittelemä kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ehkä lähimpänä sitä, mitä perinteisesti vihapuheella on tarkoitettu: rasistisesti tai muuten syrjivästi perusteltua puhetta, jonka tarkoituksena on solvata tai halventaa. Kiihottamisrikos voi ulottua koskemaan paitsi tekstin kirjoittajaa myös verkkosivuston ylläpitäjää, jos tämä on tullut tietoiseksi sivustolla olevasta lainvastaisesta sisällöstä, mutta sallii sen esilläolon. 

Suomen lainsäädäntö löytyy osoitteesta Finlex.fi. 

Oman viestinnän arviointi

Ei savua ilman tulta, kolikolla on kaksi puolta. Kaiketi häiritsevän palautteen saajan mielessä käy aina, olenko sittenkin itsekin syypää ikävään tilanteeseen. Valitettavasti myös ympäröivä yhteisö voi lähteä syyllistämään uhria sen sijaan että se pyrkisi hankalan tilanteen purkamiseen.

Et ole syypää, jos et ole viestinyt loukkaavasti, välittänyt vääristeltyä tai virheellistä tietoa tai kohdellut ihmisiä huonosti ja lietsonut epäsopua. 

Väärinymmärrykset ja virheelliset tulkinnat ovat kuitenkin mahdollisia hyvistä aikeistasi huolimatta. Olet saattanut olla epäkohtelias tai epäselvä. Viestisi saattoi olla vastaanottajan odotuksiin nähden liian lyhyt tai muuten hänen mielestään puutteellinen ja siksi se koettiin niin tylynä, että vastaus tuli takasin vielä tylympänä. Ehkä osallistuit kömpelösti verkkokeskusteluun, jonka vakiintunutta kulttuuria et tuntenut. Kun luetutat sotkuisen tai ikävän tilanteen viestejä muilla, pyydä heiltä arvioita myös omista viesteistäsi. Jokaisella on kehitettävää viestinnässään.

Jos huomaat lapsuksia viesteissäsi, voit tietenkin korjata ne heti. Moni some-alusta näyttää viestien muokkaukset lukijoille, ja hyvä tapa on kirjoittaa muokkaamansa viestin alle "Edit: korjattu virhe koskien xx asiaa", jolloin lukijat näkevät, että haluat kertoa avoimesti muuttaneesi viestiäsi. Voit myös kirjoittaa, että lievensit viestisi sävyä tarkoituksella, ettei se anna liian jyrkkää kuvaa ajatuksistasi. Nöyrä asenne auttaa tässäkin.

Selvitä mahdollisuuksien mukaan, onko viestinnässä syntynyt katkoksia tai väärinymmärryksiä ja pyri selventämään omia viestejäsi. Huonon viestinnän jatkuessa viisaampi osapuoli katkaisee kierteen.

Vihan tunteiden tunnistamiseen löytyy ohjeita sivulta Suututtaako some? Hillitse viha!

 

Häirinnän ja vihaviestien pysäyttäminen eri kanavilla

Mediakohua on tärkeää purkaa ensisijaisesti siinä kanavassa, jossa kohu on syntynyt, koska siellä aihetta seurataan.

Sosiaalisen median kanavat toimivat jokainen omalla logiikallaan. Useimmat niistä esittelevät omat käytäntönsä ja norminsa vihapuheen estämiseen ja poistamiseen. Ohjeita tarjotaan esimerkiksi Youtuben "Yhteisön säännöt"- ja Facebookin "Yhteisönormit"-sivuilla. 

Vastata vai ei?

Pohdi ensin, vastaatko ollenkaan. Mieti, kenen kanssa kannattaa lähteä keskustelemaan. Mitä hyödyt, jos vastaat? Entä jos et vastaa?

Kannattaa vastata

• jotta voit oikaista vääriä tietoja
• jos viesteissä puhutaan asiasta, vaikka kieli olisi törkeääkin
• jos on mahdollista siirtyä yksinkertaistavasta viholliskuvien rakentamisesta ja erojen korostamisesta keskustelemaan siitä, mitä kumpikin osapuoli kokee tärkeäksi
• jotta muut lukijat näkevät, että olet vastannut asiallisesti ja oikeilla faktoilla, varsinkin jos keskustelu jää verkkoon näkyviin
• jos on mahdollista, että muiden osapuolten tuella häiritsevä tilanne voisi kääntyä sympatiaksi sinua kohtaan.

Ei kannata vastata

• jos viestintä kohdistuu vain tai valtaosin sinuun henkilönä
• jos viestien tarkoituksena on tai näyttää olevan solvaaminen ja haukkuminen
• jos et ollut mukana viestinnässä alun perinkään vaikka nimesi on siihen vedetty 
• koska vihamielisessä some- tai verkkokeskustelussa tuskin pystyy muuttamaan kenenkään mielipidettä
• jos on todennäköistä, että keskustelussa ei pyritä täsmällisyyteen eikä rehellisyyteen
• siinä toivossa, että häiritsijä hyväksyisi näkemyksesi ja muuttaisi omat mielipiteensä

Miten vastata?

• Älä vastaa vihaisena, älä vastaa pikaisesti, äläkä vastaa ollenkaan ellet halua.
• Perustele näkemyksesi rauhallisesti ja puolusta itseäsi.
• Säilytä aina hyvät keskustelutavat.
• Älä kommentoi tai arvostele vihapuhujaa ihmisenä vaan hänen käytöstään ja ilmaisemiaan ajatuksia.
• Pidä viestisi lyhyenä ja luetuta se ensin työyhteisössäsi.
• Vältä jankkaamista. Asiallinen ja napakka vastaus yhden tai kaksi kertaa riittää.
• Tallenna myös omat viestisi.

 

 

Kanavan vaihto? Keskustelun voi toisinaan siirtää johonkin toiseen kanavaan, jossa on eri yleisö. 

Häirinnän julkistaminen? Häirintätilanteen nostaminen puheenaiheeksi asiantuntijayhteisössäsi ja vihaviestien julkistaminen sinua oletettavasti tukevan yleisön keskuudessa voi tuoda vertaistukea.

Henkilökohtainen yhteydenotto? Keskustelun siirtäminen kahdenväliseksi voi myös rauhoittaa ilmaisua. Joskus tehokkainta on soittaa tai lähettää henkilökohtainen viesti asianosaisille esimerkiksi sähköpostitse. Etuna on se, ettei huomiosta tarvitse kamppailla, kuten somessa, eikä viestintä kerää enempää huomiota ulkopuolisilta.

Meneekö vastausviestisi perille? Nopeatempoisissa viestimissä, kuten Twitterissä, vastausviestisi voi mennä lukijoilta ja keskustelijoilta ohi. Keskustelupalstoilla vastauksesi voi hävitä rönsyilevään keskusteluun ja suureen viestitulvaan. Uutisten kommentointi voi edetä netissä esimerkiksi niin, että vasta noin sadan tyhjänpäiväisen tai ikävän kommentin jälkeen keskusteluun tulee mukaan perusteltuja argumentteja, joihin vastausviestit kannattaa kohdistaa. Huomioi kanavaa miettiessäsi vastausviestisi julkaisuajankohtaa, jakelua ja sisältöä.

Anteeksipyyntö on tarpeen, jos olet itse tehnyt virheen. Mikäli virheesi on levinnyt laajalle ja aiheuttanut lievää suurempaa haittaa, pyydä anteeksi henkilökohtaisesti ja tarpeen mukaan myös julkisesti.

Estä ja ilmianna netin vihapuhujat. Netin vihapuheen voi ilmiantaa nettipalvelun ylläpitäjälle ja myös poliisin nettivinkkipalveluun. Omat toimet häirinnän estämiseksi ja siltä suojautumiseksi vaikuttavat nopeimmin ja parhaiten.

Estä häiritsijän pääsy somekanavillesi. Voit estää vihapuhujien pääsyn omille somekanavillesi blokkaamalla heidät eli estämällä heidän yhteydenottonsa. Eri somekanavien asetuksista löytyy vaihtoehtoja käyttäjien estämiselle.

Kanavat kiinni? Omat kanavat kuten blogin, Twitter-tilin ja muut sosiaalisen median kanavat voi sulkea. Someosoitteet voi salata esimerkiksi hakukoneissa. Neuvoja on runsaasti saatavissa esimerkiksi hakusanoilla yksityisyyden suoja tai oman osoitteen salaaminen.

Estä häirinnän laajeneminen. Häirintä voi pahimmillaan laajeta kansainvälisiin mittasuhteisiin yltäviin somekriiseihin, joilla on yksittäistä asiantuntijaa laajempi kohde. Kun häirintäkampanja on laaja, on vastaamisenkin oltava suunniteltua ja usein monikanavaista. Lue lisää: Organisaation maine uhattuna.

Tarkista päivitysasetukset. Valitse, mitä sosiaalisen median kanaviasi pidät avoimina kaikille ja milloin rajaat käyttäjäkunnan. Vaihda kaikki sosiaalisen median salasanasi, jos epäilet, että jollakulla ulkopuolisella saattaa olla pääsy tileillesi.

Suojaa yksityisyyttäsi mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Älä esimerkiksi paljasta kotiosoitettasi, sillä sitä on vaikeinta vaihtaa. Jos sosiaalisessa mediassa näkyy sijaintisi, se paljastaa asuinpaikkasi. Jos ennakoit tarvitsevasi suojautumista häirinnältä, muuta kaikki yhteystietosi salaisiksi, älä jaa niitä, ja kiellä työkavereita ja ystäviäkin jakamasta puhelinnumeroasi ja sähköpostiosoitettasi. Tee haku omalla nimelläsi internetissä ja tarkista, mistä kaikkialta tietosi löytyvät.

Lähestymiskielto. Jos olet tekemässä rikosilmoitusta ja jos häiritsijä on tiedossa, voit samalla tehdä lähestymiskieltohakemuksen käräjäoikeudelle.

Turvakielto on maistraatista haettava määräys, jonka mukaan henkilön osoitetietoja ei luovuteta yksityishenkilöille eikä edes kaikille viranomaisille. Se on tarpeellinen palvelu vakavan häirinnän uhriksi joutuneelle, mutta haittaa omaa ja perheen arkea monin tavoin.

Lääkärintodistus. Aiheuttaako häirintä unettomuutta tai ahdistusta? Jos vetoat haittoihin oikeudessa, tarvitset lääkärintodistuksen.

 

Poliisi ja rikosilmoitus

Voit tehdä poliisille rikosilmoituksen, vaikka et olisi varma, täyttyvätkö rikoksen tunnusmerkit. Kun teet rikosilmoituksen poliisilaitoksella, poliisi voi tehdä saman tien tarkentavia kysymyksiä. Rikoksista voi ilmoittaa myös netissä, mutta varaudu vastausviiveeseen.

Poliisi on esitutkintaviranomainen, joka toimittaa esitutkinnan, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. 

Esitutkinta tarkoittaa selvityksen (näytön) hankkimista epäillystä rangaistavaksi säädetystä teosta mahdollista syyteharkintaa ja rikosoikeudenkäynnin valmistelua varten. Esitutkintaa voidaan rajoittaa. Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos syyttäjä joka tapauksessa jättäisi syytteen nostamatta.

Poliisi ei nosta syytettä, vaan syyteharkinnan tekee syyttäjä. Syyteharkinnassa syyttäjä ratkaisee esitutkinta-aineiston perusteella, nostetaanko jotakuta vastaan syyte. Syyteharkinnassa syyttäjän on arvioitava, täyttääkö teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön ja onko näyttö riittävä eli onko esitutkinta-aineiston perusteella todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Jos syyttäjä katsoo näytön riittäväksi, hänen on päätettävä, nostaako hän asiassa syytteen tuomioistuimessa. Syytteen nostamisen vaihtoehtona voi olla rangaistusmääräyksen antaminen tai syyttämättä jättäminen.

Vihapuhetapauksissa käytettyja rikosnimikkeitä voivat olla esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkominen. Rikokset voivat olla myös kunnianloukkauksia, törkeitä kunnianloukkauksia, laittomia uhkauksia sekä muita rikoksia, jos teon vaikuttimena on ollut esimerkiksi rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus.

Älä jää yksin.