Tunnista tunteesi ja tiedä toimintatapasi
Jos saisin häiritsevää palautetta, olisin
- raivoissani
- vihainen
- ärtynyt
- en mitään näistä.
Kun ihminen joutuu vihapuheen uhriksi tai muuten tuntee joutuneensa vääryyden kohteeksi, kun omia mielipiteitä ja itselle tärkeitä arvoja loukataan tai jopa uhataan, reaktiona voi olla suuttumus tai jopa viha.
Vihan kokemukseen voi sisältyä suuri kimppu erilaisia tunteita kuten ärtymystä, katkeruutta, ahdistusta, inhoa. surua, pelkoa ja syyllisyyttä.
Vihan tunteen kokemisen avulla tunnistetaan omat rajat: mikä on oikein ja mikä on väärin.
Millainen olet vihaisena?
- Viha antaa minulle toimintatarmoa.
- Kun olen vihainen, mieleeni nousevat kaikki vanhat vääryydet ja ahdistun.
- Erittelen vihaa edeltäviä tapahtumia, tunnistan omat ja toisten yllykkeet ja analysoin tilannetta, jossa viha nousi.
- Epäilen, että olen sittenkin itse syypää.
Vihan kohteeksi joutuminen nostaa omaa vihaa. Jokaisella on omat persoonalliset reagointitapansa ja oma tapansa olla vihainen.
Keiden on mielestäsi vastuu kuormittavassa tilanteessa?
- Minun yksin, en haluaisi tai mielestäni voisi jakaa kuormitusta.
- Vastuu on minulla, mutta hakisin neuvoja ja tietoa.
- En haluaisi olla yksin, etsisin apua ja tukea työyhteisöstä tai läheisistä.
- Minun ei tarvitsisi selvitä yksin vaan toisten tuella.
Ihmisten elämälle on ominaista yhteisöissä toimiminen ja vuorovaikutus. Kaipaamme osallisuutta ja toisten tukea. Tullaksemme hyväksytyiksi haluamme näyttää parhaat puolemme. Samalla voi syntyä tarvetta piilottaa vaikeudet ja selviytyä yksin.
Jos joutuisin vihaviestien kohteeksi,
- pelkäisin, vaikka pelolla ei olisi selkeää syytä tai kohdetta
- pelkäisin, jos viesteissä esitettäisiin uhkauksia
- en usko, että minua pelottaisi.
Koska tunteet syntyvät tulkinnan - usein tiedostamattoman - tuloksena, niiden syntyyn vaikuttaa oma historia ja temperamentti. Joku on oppinut luottamaan itseensä ja kykyynsä selviytyä kaikissa tilanteissa, toinen taas rajoittaa elämäänsä, jotta välttää riskit ja yllättävät tilanteet.
Kun uhkasta selviäminen tuntuu ylivoimaiselta, ihminen pelkää ja yrittää suojautua. Vastaanottaessaan vihaviestejä tai häiritsevää palautetta yksi saattaa lamaantua, kun taas joku toinen voi tuntea voimaantuvansa. Myös tyypillinen toimintanopeus eri tilanteissa vaihtelee.
Tyypillinen toimintanopeuteni
- Toimin heti, en aikaile.
- Harkitsen vaihtoehdot ja ryhdyn toimeen.
- Lykkään asioita helposti tuonnemmaksi.
Peloissani
- kiihdyn ja tuntuu kuin kehoni valmistautuisi taisteluun
- jäädyn paikoilleni.
Voimakkaat tunteet ovat myös fysiologisia. Yksi pelkää eri tavoin kuin toinen. Kumpi ääripää on lähempänä omaa reagointitapaasi?
Jos minuun kohdistettaisiin häiritsevää palautetta,
- tuntisin luultavasti itseni syylliseksi tilanteeseen
- häpeäisin tilannetta varmaankin jonkin verran
- en usko, että tuntisin häpeää tai syyllisyyttä vihaviestien kohteeksi joutumisesta.
Vihamielinen palaute voi olla jopa lamauttavaa, jollaiseksi lähettäjä sen on ehkä tarkoittanutkin. Vaikka tietäisimme häpeän ja syyllisyyden tunteemme aiheettomiksi, niitä ei voi aina estää.
Jos joutuisit vihaviestien kohteeksi, arvioitko että
- olisit hyvin ahdistunut
- ehkä ahdistuisit jonkin verran
- et ahdistuisi?
Ahdistuksen syynä voi olla se, että häiritsevän ja kuormittavan palautteen ja purkamisen keinot ja vastuut ovat epäselviä tai keinoja ei tunnu olevan, ja selviytymisen vastuu tuntuu jäävän sinulle, yksittäiselle työntekijälle. Jos pelkoja ei saa purettua, ne voivat synnyttää ahdistusta. Ahdistuksella ei yleensä ole selkeää tai tarkkarajaista kohdetta. Kroonistuessaan ahdistus voi johtaa paniikkikohtauksiin.
Ahdistuksen purkamiseksi voi harjoittaa mieltään huomioimaan kehoa ja sen tuntemuksia, olla utelias oman mielen liikkeille ja pyrkiä rentoutumaan. Ahdistavista tilanteista ja tunteista selviäminen on työlästä. Tarvitaan apua ja toivoa. Toivon tunne on tärkeä!
Toivoa voi yrittää herätellä pienistäkin myönteisistä asioista, joita voi tunnistaa lähellään.